Info
Usein kysytyt kysymykset
1. Mitä jalkahoito sisältää?
Jalkojen perushoito (45 min ja 60 min) alkaa lyhyellä jalkakylvyllä, jonka jälkeen tehdään jalkatutkimus sekä yksilöllinen hoitosuunnitelma, jonka mukaisesti hoidetaan kynsi- ja ihomuutokset. Hoidon päätteeksi jalat hierotaan ihotyypille sopivalla jalkavoiteella. Tarvittaessa tehdään suositukset jatkohoidosta sekä ohjataan jalkojen omahoidossa ja kenkävalinnoissa. 30 min hoidossa hoidetaan tietty vaiva, esim. varpaankynsien ohennus, lyhennys ja siistiminen tai känsien poisto 15 min sisältää terveiden kynsien lyhentämisen ja siistimisen
2. Minkä pituisen ajan varaan?
Ensimmäiselle käynnille kannattaa varata 60 min hoitoaika. Mikäli hoitoaika jää lyhyemmäksi, veloitamme vain kuluneesta ajasta. Jos haluat täydellisen jalkahoidon, jossa hoidetaan kynsi- ja ihomuutokset ja haluat lyhyen hieronnan, varaa 60 min, mikäli haluat pidemmän hieronnan hoidon päätteeksi varaa 75 min. Paksuuntuneet kynnet vaativat 30 – 45 min hoitoajan, mikäli iho on muutoin hyvässä kunnossa. Terveiden kynsien lyhennys ja siistiminen kestää 15 min Mikäli tarvitset apua oikean hoitoajan valinnassa, soita rohkeasti 040 960 9420.
3. Kuinka valmistaudun jalkahoitoon?
Valmistaudu jalkahoitoon kevyesti: tule paikalle mukavissa vaatteissa (siten että housunlahkeet nousevat ylös). Älä leikkaa kynsiä tai raspaa ihoa liikaa juuri ennen hoitoa, jotta jalkahoitaja saa parhaan kuvan jalkojesi todellisesta tilasta. Ota mukaan vaihtosukat.
4. Kuinka usein jalkahoitoon kannattaa tulla?
Jalkahoidon tarve on hyvin yksilöllinen, jotkut pärjäävät koko elämänsä ilman apua. Kuitenkin esimerkiksi 65-vuotiaista yli puolet tarvitsevat apua muun muassa varpaankynsien leikkaamisessa. Suosittelen kääntymään jalkahoitajan puoleen pienemmästäkin vaivasta, joskus jo yhdellä käyntikerralla päästään vaivasta eroon. Ammattilainen osaa kertoa kuinka usein juuri sinulle jalkahoitoa suositellaan.
5. Voiko diabeetikko tulla jalkahoitoon?
Ehdottomasti kyllä. Diabeetikon ammattilaiskontrolli on vähintään kerran vuodessa, mutta käyntien tiheys riippuu jalkojen riskiluokituksesta (0-3), joka määrittää yksilöllisen tarpeen; korkeammassa riskiluokassa (2-3) käyntejä tarvitaan useammin, jopa 1-3 kuukauden välein, matalammassa riskiluokassa (0-1) käyntejä suositellaan 6 – 12 kuukauden välein.
6. Voinko tulla jalkahoitoon, jos minulla on kynsisieni?
Ilman muuta kannattaa turvautua jalkojenhoitajan palveluihin ja suunnitella hänen kanssaan hoitopolku. Jos lääkäriltä on saatu lääkekuuri sienikynsiin, on tärkeää poistaa infektoitunutta kynttä mahdollisimman paljon ja usein, sillä se nopeuttaa paranemista. Jalkahoitaja antaa sinulle tarkat ohjeet. Toinen hoitopolku on se, että lääkekuuria ei haluta tai sitä ei voida ottaa, jolloin paksuuntuneita kynsiä ohennetaan säännöllisesti. Tavoitteena on kynnen kirkastuminen ja ohentuminen. Säännöllinen ohentaminen vähentää sienikasvustoa kynnessä ja hoitokerrat yleensä harvenevat. Jos muutosta on vain hiukan, niin on hyvinkin mahdollista saada kynsisieni paranemaan jalkahoitolan ulkoisesti käytettävillä tuotteilla. Tämä on yleensä pitkä, mutta hyvin palkitseva tie. Kynsisieni ei koskaan parane itsestään, hakeudu hoitoon heti kun oireita ilmaantuu.
7. Sattuuko jalkahoito? Entä, jos kutisen herkästi?
Jalkahoito ei yleensä satu, vaan se koetaan rentouttavana ja miellyttävänä hoitona. Tuntemukset riippuvat kuitenkin jalkojesi kunnosta ja tehtävistä toimenpiteistä.
Perushoito: kynsien lyhennys ja kevyt raspaus ovat kivuttomia.
Kovettumat ja känsät: Paksujen kovettumien ja syvien känsien poisto veitsellä ja poralla voi tuntua pienenä nipistyksenä, mutta ammattilainen tekee sen hellävaraisesti.
Sisäänkasvanut kynsi: Jos kynsi on tulehtunut tai kasvanut syvälle ihoon, sen käsittely voi tuntua hetkellisesti kivuliaalta, mutta hoito tuo yleensä välittömän helpotuksen. Jos sinulla on kutinaherkkyyttä, siitä kannattaa mainita jalkahoitajalle. Ammattilaisen otteet ovat sellaiset, että harvoin hoito kutittaa.
8. Teetkö koti- ja laitoskäyntejä?
Valitettavasti aikani ei riitä koti- ja laitoskäynteihin. Hoitola on esteetön, sinne pääsee esimerkiksi pyörätuolilla, ja oven eteen pääsee ajamaan autolla.
9. Miten sinulle voi maksaa?
Maksutapoina käyvät: käteinen, pankkikortti, MobilePay, ePassi, Hyvinvointialueen jalkojenhoidon palveluseteli, lahjakortti, edunvalvonnan asiakkaille onnistuu laskutus